Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10. lokakuuta. Päivä voi muistuttaa avun hakemisesta, mutta sopivaa kuuntelijaa ei tarvitse odottaa kalenterista: mielenterveyden huoliin voi hakea tukea Suomessa ympäri vuoden. Ensimmäisen keskustelun ei tarvitse olla täydellinen eikä omaa tilannetta tarvitse osata nimetä diagnoosiksi. Käytännöllinen tavoite on tulla kuulluksi, saada tilanteeseen sopiva seuraava askel ja tietää, mihin ottaa yhteyttä, jos olo ei helpotu. WHO kertoo mielenterveyspäivän ajankohdasta ja tavoitteesta.
Oikea paikka riippuu siitä, kuinka kiireellinen tilanne on, minkä ikäinen olet ja millaista tukea kaipaat. Jos haluat puhua heti nimettömästi puhelimessa, MIELI ry:n suomenkielinen Kriisipuhelin numerossa 09 2525 0111 vastaa ympäri vuorokauden. Puhelu on tarkoitettu kertaluonteiseksi keskusteluavuksi kriisiin tai vaikeaan elämäntilanteeseen. Voit aloittaa vaikkapa sanomalla: ”Minulla on ollut viime aikoina vaikeaa, enkä tiedä mistä aloittaisin.” Sinun ei tarvitse kertoa enempää kuin tuntuu turvalliselta. MIELI ry:n Kriisipuhelimen sivulla ovat ajantasaiset yhteystiedot ja palvelun kuvaus.
Jos puhuminen tuntuu vaikealta, kirjoittaminen voi olla helpompi alku. Aikuisille suunnattu MIELI Kriisichat sekä kirjoittamiseen perustuvat tukipalvelut löytyvät järjestön sivuilta; aukioloajat ja mahdollisuus useampaan keskusteluun vaihtelevat palvelun mukaan. Nuorille, 12–29-vuotiaille, Sekasin-chat tarjoaa anonyymin ja maksuttoman keskustelukanavan. Alle 16-vuotiaille Sekasin-sivusto ohjaa myös Apuu-chattiin. Tarkista aina palvelun omalta sivulta, onko chat juuri sillä hetkellä avoinna ja onko jonossa tilaa. MIELI ry:n verkkokeskustelujen vaihtoehdot ja Sekasin-chatin ajantasaiset tiedot auttavat valitsemaan sopivan kanavan.
Kun kuormitus jatkuu, vaikuttaa uneen, opiskeluun, työhön tai ihmissuhteisiin tai toistuu, keskusteluapu voi olla vasta ensimmäinen askel. Ota yhteyttä oman hyvinvointialueesi sosiaali- ja terveyskeskukseen, terveysasemaan tai mielenterveyspalvelujen neuvontaan. Opiskelija voi aloittaa oppilaitoksen opiskeluterveydenhuollosta tai korkeakouluopiskelijana YTHS:stä; työssä käyvä voi kysyä työterveyshuollosta, jos palvelu kuuluu työsuhteeseen. Käytännöt, yhteydenottotavat ja palveluihin pääsyn ehdot vaihtelevat alueittain ja palveluittain. Suomi.fi kokoaa tietoa mielenterveysongelmien hoitoon hakeutumisesta.
MIELI ry:n kriisikeskuksista voi varata lyhytkestoista keskusteluapua vaikeaan elämäntilanteeseen. Osa tapaamisista järjestetään etänä. Palvelun saatavuus, alueellinen rajaus ja ajanvaraus on tarkistettava oman kriisikeskuksen sivulta. Tämä voi sopia esimerkiksi menetyksen, eron, äkillisen muutoksen tai muun kriisin käsittelyyn silloin, kun kaipaat ammattilaisen kanssa useampaa keskustelua mutta et tiedä, mistä aloittaa. Kriisivastaanottojen ohjeet ja ajanvaraus kertovat paikallisista vaihtoehdoista.
Kuunteleva apu ei tarkoita sitä, että toinen ratkaisee kaiken yhdellä kertaa. Keskustelun hyötyä voi arvioida konkreettisilla merkeillä:
Kaikkien merkkien ei tarvitse toteutua heti. Yksi puhelu voi auttaa jäsentämään hetkeä, vaikka varsinaiseen hoitoon pääsy vaatisi myöhemmin uuden yhteydenoton. Voit keskeyttää, pyytää selvennystä tai sanoa suoraan: ”En kaipaa neuvoja vielä, vaan haluan ensin kertoa, mitä on tapahtunut.” Jos keskustelukumppani ei tunnu sopivalta tai et saa selvää seuraavasta askeleesta, pyydä tarkennusta tai kokeile toista kanavaa. Epäonnistunut ensimmäinen yhteydenotto ei kerro, ettei apua olisi olemassa.
Avun hakemista voi helpottaa, kun kirjoitat ennen yhteydenottoa muutaman muistiinpanon. Niiden ei tarvitse olla siistejä tai täydellisiä. Valitse niistä vain se, mikä tuntuu hyödylliseltä:
Voit lukea muistiinpanot ääneen tai lähettää ne chatissa. Jos et tiedä, mitä sanoa, aloita siitä. Voit myös pyytää läheistä istumaan vieressä tai auttamaan ajan varaamisessa. Läheinen voi tukea, mutta hänen ei tarvitse toimia ammattilaisena eikä sinun tarvitse kertoa kaikkea hänelle.
Jos yhteydenottokanava on suljettu, jono liian pitkä tai palvelu ei sovi tarpeeseesi, seuraava askel voi olla toinen puhelin- tai chatpalvelu, kriisikeskuksen ajanvaraus tai oman alueen terveydenhuolto. Kun ongelma vaikuttaa toimintakykyyn tai jatkuu, kerro se selvästi ammattilaiselle ja pyydä arviota jatkoavusta. Jos et saa vastausta tai tilanne pahenee, ota uudelleen yhteyttä ja sano, mikä on muuttunut. Palvelun rajat – esimerkiksi kertaluonteinen puhelu, ikäraja tai paikalliset aukioloajat – eivät ole arvio siitä, kuinka tärkeä huolesi on.
Äkillisessä mutta ei hengenvaarallisessa terveysongelmassa Päivystysapu 116117 neuvoo, jos palvelu toimii alueellasi. Henkeä uhkaavassa tilanteessa, välittömässä vaarassa tai jos et pysty pitämään itseäsi turvassa, soita 112 tai hakeudu päivystykseen. Jos olet itsetuhoinen, kerro siitä suoraan keskustelukumppanille tai hätäkeskukselle; asian sanominen auttaa arvioimaan, millaista apua tarvitaan. Päivystysavun sivulta voit tarkistaa alueelliset ohjeet ja hätänumero 112 on tarkoitettu kiireelliseen hätätilanteeseen.
Hyvä lopputulos ei aina tarkoita sitä, että olo muuttuu heti hyväksi. Ensimmäinen merkityksellinen muutos voi olla, ettet jää huolen kanssa yksin, saat turvallisuutta lisäävän suunnitelman tai pääset oikean palvelun arvioon. Arvioi muutaman päivän tai sovitun seurantakäynnin jälkeen, tiedätkö seuraavan askeleen, onko arki yhtään paremmin hallittavissa ja tuntuuko yhteys turvalliselta. Jos vastaus on ei, kerro siitä palveluun ja pyydä toista ratkaisua. Mielenterveyspäivän viesti ei ole lupaus nopeasta helpotuksesta, vaan muistutus siitä, että kuuntelevaa apua saa etsiä ja vaihtaa, kunnes yhteys vastaa tilanteen tarvetta.
Palvelujen aukioloajat, alueellinen saatavuus ja yhteydenottotavat voivat muuttua. Artikkelissa mainitut ajantasaiset tiedot tarkistettiin virallisilta palvelusivuilta 28.9.2026.
Työuupumus, ahdistus ja masennus voivat aiheuttaa väsymystä, univaikeuksia ja keskittymisvaikeuksia. Vertaile niiden kaavoja, opi hakeutumaan hoitoon ja tunnista kiireelliset varoitusmerkit.
Maailman mielenterveyspäivä muistuttaa avun hakemisesta. Katso, mistä Suomessa saa kuuntelevaa tukea ja miten arvioit, auttoiko keskustelu.
Psykiatri Dao Thi Thu Huongin artikkeli 10 faktaa Touretten oireyhtymästä - monimutkaisesta neurologisesta häiriöstä.
Tohtori Nguyen Dao Uyen Trangin artikkeli naurupalloista. Naurupallot ovat naurukaasua, kemiallinen nimi on Dityppimonoksidi tai typpioksiduuli.
